Kissat

 

 Yleistä kissa-asiaa

  Kissa eli kesykissa tai kotikissa on metsäkissan eli villikissan alalaji ja kissaeläimiin kuuluva kesy nisäkäs.
Kissoja on kesytetty ehkä jo heti maatalouteen siirtymisen jälkeen. Kissa ei ole pelkästään kotilemmikki, vaan maalla ja etenkin maatiloilla kissoista on paljon hyötyä hiirien, rottien ja muiden tuholaisten pyydystäjinä. Kissat leikkivät mielellään, varsinkin nuorina, mutta harjoittelevat aikuisinakin leikkimällä saalistusta. Kissa on siisti eläin: se oppii helposti tekemään tarpeensa hiekkalaatikolle ja pitää itsensä puhtaana nuolemalla turkkinsa. Tyytyväisen kissan sanotaan kehräävän eli hyrisevän. Kissat voivat kehrätä myös hermostuneina, loukkaantuneina tai esimerkiksi tappelun jälkeen alistumisen ja hyväntahtoisuuden merkiksi. Kissa voi oppia erilaisia temppuja kuten koirakin, esimerkiksi istumaan tai seisomaan takatassuillaan. Joskus tosin kissa saattaa hyvin tietää mitä siltä odotetaan, mutta valitsee itse toisin.
Kissat elävät tavallisesti 14–20-vuotiaiksi, mutta hyvin hoidettuna ja asianmukaisesti ruokittuna yli 20 vuoden ikä ei ole poikkeuksellinen. Vanhimmaksi elänyt kissa oli kuollessaan tiettävästi 37-vuotias. Leikatut kissat, etenkin urokset, elävät kauemmin kuin leikkaamattomat, jos ne ulkoilevat. Kaikki ulkoilevat kissat steriloidaan tai kastroidaan, jos halutaan välttää ei-toivottujen pentueiden syntyä.
Kissalle voi allergisoitua, mikä johtuu sekä kissan syljestä, hilseestä, virtsasta ja ulosteesta, mutta vastoin yleistä harhaluuloa ei kissankarvoista. Lisäksi kissanhiekkaan lisätty hajuste saattaa aiheuttaa allergiaoireita. Kissa-allergisten määrä on läntisen Euroopan maissa yleensä yhtä suuri tai vähän suurempi kuin koira-allergisten määrä.
 
 
Fysiologia
Kissa on lihansyöjä. Lihasta saa muun muassa tauriinia, joka on välttämätöntä kissalle. Sitä ei saa riittävästi kasveista eikä kalasta. Kissa pystyy käyttämään rasvaa energiakseen tehokkaammin kuin ihminen, eikä korkeakaan rasvaprosentti ole kissalle haitaksi. Kissa saa pienriistalla eläessään lähes kaiken tarvitsemansa veden ravinnostaan. Esimerkiksi hiiressä on vettä noin 70 prosenttia sen painosta. Tästä syystä esim. pelkästään kuivaruoalla ruokittu kissa saattaa juoda aivan liian vähän, mikä voi johtaa terveysongelmiin, kuten virtsakiteisiin tai ummetukseen. Erityisesti huonolaatuinen kuivaruoka voi sairastuttaa kissan. Monet kissat voivat saada maidosta vatsavaivoja: ne voivat olla laktoosi-intolerantikkoja. Jotkut kissat ovat allergisia kalalle, jotkut esimerkiksi naudanlihalle.

Terve kissa osaa säädellä syömistään eikä liho ylensyönnin takia, paitsi jos se syö ajankulukseen virikkeettömässä ympäristössä tai on herkkä lihomaan steriloinnista johtuvien hormonimuutosten seurauksena. Kissaa voi pitää lihavana, ellei sen kylkiluita tunne kyljestä tunnusteltaessa tai sivulta päin katsottaessa ei voi erottaa kissalle ominaista tiimalasin muotoa. Vapaasti ulkoilevan kissan turkki on kuitenkin niin paksu, että tiimalasin muotoa ei näy.
Kissan ruumiinlämpö on noin 38–38,5 astetta, ja sen syke on noin 120–170. Kotikissan vartalo on suhteellisen pieni, se on korkeintaan 80 cm pitkä ja 30 cm korkea.
Kissalla on notkea selkäranka ja kapea rinta ja lantio. Häntäänsä se käyttää tasapainoiluun ja kommunikointiin.
Kissan tiineys- eli kantoaika on noin 59–70 vuorokautta, ja se synnyttää keskimäärin neljä pentua. Naaraan kantamisen huomaa varmimmin nisistä jo ennen vatsan pyöristymistä. Ne punoittavat ja muuttuvat kaksi viikkoa astutuksesta keitetyn riisinjyvän kokoisiksi. Tiineys voidaan todeta varmuudella ultraäänellä noin kolmannen tiineysviikon jälkeen. Röntgenkuvassa pennut näkyvät 40–50 vuorokauden jälkeen astutuksesta, jolloin luusto kovettuu. Raskaus on mahdollista keskeyttää eläinlääkärissä joko hormoneilla tai steriloinnilla eli kohdunpoistolla. Niin sanottu valeraskaus on mahdollinen, mutta harvinainen.
Kissa merkitsee reviiriä hankaamalla ihmisiä ja paikkoja. Kissan suupielissä sijaitsevat hajurauhaset, joista erittyvä feromoni on kissan keino merkitä reviiri. Kissalla sijaitsee hajuelimiä myös korvien, kaulan ja niskan seutuvilla sekä polkuanturoissa. Tassuista jää hajujälki aina kun kissa raapii esimerkiksi puuta kynsiään teroittaessa. Anaalirauhasten avulla kissa jättää tuntomerkkinsä ulostaessa. Anaalirauhaset voivat joillakin aiheuttaa ongelmia, jos ne eivät tyhjene normaalisti ulosteen päälle. Tällöin anaalirauhaset tulisi tyhjentää käsin, jotta ne eivät tulehtuisi ja aiheuttaisi kipua kissalle.

Paino Kissat painavat yleensä 2,5-7 kg. Jotkut kissarodut, kuten maine coon, voivat painaa yli 11 kiloa. Myös hyvin pieniä, alle 1,8 kg painavia kissoja on tavattu.

 Runko Kissalla on 7 kaulanikamaa, kuten kaikilla nisäkkäillä, 13 selkänikamaa (ihmisillä on 12), seitsemän lannenikamaa (Ihmisillä on viisi) sekä kolme ristiluuta muodostavaa ristinikamaa.

Hampaat Maitohampaat irtoavat kun pysyvät hampaat alkavat työntyä esiin. Kissan maitohampaat vaihtuvat pysyviin hampaisiin 4-5 kuukauden iässä. Yleensä hampaat irtoavat itsestään. Hammaskiveä voi kehittyä jo nuorellekin kissalle. Se näkyy ruskeana tai kellertävänvihreänä muodostumana hampaiden pinnassa. Hammaskiveen liittyy usein pahanhajuinen hengitys ja ikenet saattavat olla tulehtuneet.